3. syyskuuta 2012

Pieni lipasto, osa 1


Ostin keväällä Ikeasta pikkuisen lipaston, ja jo ostohetkellä näin siinä potentiaalisen askartelun kohteen. Tänään tuo laatikosto pääsi käsittelyyn, ja olohuone muuntuikin oikeaksi verstaaksi! Ilmassa oli puupölyä, petsin ja tärpätin hajua, ja kun näitä hengittelee muutaman tunnin, on pääkipu taattu. On hyvä, että purkin kyljessä lukee "huolehdittava riittävästä tuuletuksesta", ja tämän luettuaan avata yksi pieni ikkuna. Eikö se ole riittävä tuuletus? :) Ja voin kertoa, että petsiä oli tänään kyllä ihan joka paikassa; ruokapöydässä, lattiassa, puhelimessa.. Erityisesti kuitenkin käsissä, kun en edelleenkään osaa suojahankoja käyttää. Onneksi kuitenkin on kynsilakanpoistoainetta, kun en ihan viitsiny käsiä tai maalattua pöytää tärpätillä lähteä puhdistamaan.

Mutta niin, opin viime petsauksesta sen, että pohjatyö on tehtävä huolella. Niinpä kävin rautakaupasta ostamassa erilaisia hiomapapereita, karkeasta vähemmän karkeaan. Kolmella eli karkeustasolla käsittelin puun pinnat, ja lopuksi kostutin pinnan kevyesti kostealla rätillä. Kun pinta on kostea, puun pinnasta nousee sellaisia pieniä "karvoja". En selkeästikään tiedä oikeita termejä. Ja näin pinta on helppo hioa vielä kertaalleen hienoimmalla paperilla. Pinnasta tulee sitä sileämpi, mitä useamman kerran jaksaa kostuttaa ja hioa hennosti. Sen lisäksi, että petsi levittyi paremmin hiotulle kuin hiomattomalle pinnalle, niin mielestäni laatikostosta tuli myös jollain tavalla tyylikkäämpi kun kulmia vähän pyöristi.



Tällä kertaa petsasin pienellä, pehmeällä pensselillä, jonka satuin varastoistani löytämään. Se oli tähän hommaan juuri sopiva. Huomenna olisi vielä tarkoitus laittaa toinen kerros petsiä, ja jostakin pitäisi löytää söpöt, pienet vetimet laatikoihin. Niissähän on nuo kolot, mihin sormi mahtuu, mutta mielestäni ne on rumat. Joten otan laatikon takaosan etuosaksi, ja kiinnitän siihen vetimet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti