Tänään ilma oli ihanan syksyinen, kostea ja sumuinen. Kaupungin kadut huusivat tyhjyyttään, leikkipaikat ja puiston penkit olivat autioituneet. Rakennustyömaakin oli aavemainen, ollen samalla jotenkin kaunis. Lehdet kahisivat tuulen vietävinä, maisemassa ainoana väripilkkuna kadun keltainen, joskin kovin orpo auto. Ei ollut lasten naurua, ei koirien iloista temmellystä. Ei kiirehtiviä ihmisiä kauppakasseineen, ei ohikiitäviä pyöräilijöitä. Haikeutta, apatiaa, jopa ahdistuneisuutta, mutta kuitenkin jotenkin kaunista. Tämä oli siis juuri oikea päivä valokuvausreissulle. Tällä kertaa jätin kuvan muokkauksen vähälle, vain ihan pikkuisen lisäsin kontrastia. Itselleni näistä kuvista tulee jotenkin sellainen Tšernobyl -olo. Kovin inspiroivaa tämä syksy! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti