31. elokuuta 2010

Junailua ja suomalaisia sanoituksia



Maanantaina tuli vähäsen ajeltua junalla. Helsinki - Iittala - Tampere - Hämeenlinna - Helsinki. Aamulla vaan junaan ja koko päivä paikasta toiseen. Iittala on yksi Hämeenlinnan taajamista ja siellä sijaitsee Iittalan lasitehdas sekä Iittalan lasikeskus. Mitään karttaa ei tietenkään ollut mukana, joten tuli vähän kierrettyä Iittalan idyllisiä katuja. Oli todella kaunis paikka, mutta vähän turhan rauhallinen ja hiljainen. Tuolla lasikeskuksessa tuli pyörähdettyä ja sieltä mukaan tarttui tuo kauan haluamani muumimuki :) Lasikeskuksen vieressä oli
Kultasuklaa Oy:n tehdas ja myymylä. Aivan ihania kaikkia suklaajuttuja (ja hintavia!) ja tuollaisia vanhanajan nekkuja löytyi myös valikoimasta. Mukana ei myöskään ollut juna-aikatauluja, joten juna Hämeenlinnaan oli ehtinyt mennä ja seuraavaan oli pari tuntia. Ei muuta kuin Tampereelle menevän junan kyytiin, siellä tunti ja sieltä junalla Hämeenlinnaan. Tarkoituksena oli kierrellä Hämeenlinnan ulkoilualueita, mutta tuo Tampereen keikka vähän muutti asioita. Hämeenlinnassa tuli loppujenlopuksi vain syötyä ja jälleen junaan. Helsinkiin saapuessa oli jokseenkin uupunut olo, mutta ensimmäistä kertaa Helsinki tuntui jotenkin kodilta. Enhän olekaan vasta kuin nelisen vuotta täällä asustanut... Mutta mukavia tuollaiset reissupäivät kyllä! :)




Sitten päivän muihin aiheisiin. Olin tänään Vantaalla Backaksen kartano Puimalassa. Juha Tapio ja Otto Kanerva tulkitsivat "Tahroja paperilla ja muita suomalaisia sanoituksia". Tähän kuului siis lauluja ja lyriikoita Hectorista Juha Vainioon ja Helsimaasta Apulantaan. Itse kiinnostuin tuosta tapahtumasta, koska Juha Tapio esiintyi siellä. Ilta oli hyvä ja todella upeita sovituksia tutuista lauluista, mutta petyin koska ei tullut yhtään Juha Tapion omaa kappaletta. Pidän hänen musiikistaan ja sanoituksistaan ja tämähän tarkoittaa vain sitä, että pitää mennä kuuntelemaan kyseistä artistia uudelleen ;) Ihana Juha Tapio :)

29. elokuuta 2010

Lihaisat pullaset

Tänään on ollut oikea touhu päivä! Pyykkikone on hurjana jynssännyt pyykkejä puhtaaksi, ruokakaupassa tuli seikkailtua, kirpparikamat on hinnnoteltu, lihapullat leivottu ja vielä illan päätteeksi ryhdyin maalaamaan ovikoristetta. Huh! Lihapullia tuli pari pellilistä, sain siitä mukavasti pakastimeen ja vielä riitti naapuriinkin vietäväksi :)



Lihapullat (35 kpl)

750 g jauhelihaa
2 dl kermaviiliä
1 dl vettä
1½ dl korppujauhoja
2 munaa
2 valkosipulinkynttä 
suolaa ja mausteita (valkopippuri, paprika, oregano yms.)

Sekoita vesi ja kermaviili, lisää joukkoon korppujauhot. Anna hetki turvota. Lisää sekaan munat, mausteet, silputtu valkosipuli ja jauheliha. Sekoita tasaiseksi ja muotoile pulliksi tai pihveiksi(käsiä kostuttamalla taikina ei tartu käsiin). Paista 225 asteessa 10-15 minuuttia. Nam!!

Hyvä ruoka, parempi mieli


Eilen oli hieman kipeä olo koko päivän, ja ajattelinkin olla kotosalla. Kutsu kuitenkin kävi ja ilta tuli vietettyä naapurissa kaverin luona. Siinä vähän laitettiin pientä syötävää, täytettyjä herkkusieniä, juustoja ja sen sellaista. Hyvä seura, leffa ja ruoka voitti kyllä koti-illan :-) 

26. elokuuta 2010

Bling!




Tällä hetkellä kynsissä kimaltelee violetti lakka ja kultahilelakkaa. Pohjalla siis kaksi kerrosta Lumenen Natural Code (sävy nro 14 party on) tumman lilaa lakkaa. Oikeastaan kerroksia taitaa olla kolme, sillä lakka ei ollut hirveän peittävää, mutta en myöskään jaksanut odotella kerrosten kuivumista, niin vedin toisen kerroksen paksummin. Ihana väri, pidän todella! Omasta lakkavalikoimasta ei tumman violettia vielä löydykkään, sain onneksi kaverilta tätä lainata. Sitten oli pakko saada kynsiin jotain erityistä (yksivärisiä harvemmin itselläni pidän), joten tuli sitten hilettä. Koko kynnelle on vedetty kerros hilelakkaa (joku Seppälän halppis minilakka) ja kärkiin vedin hilettä varmaan neljä viisi kerrosta. Kuvat eivät ole hirveän hyvät, lakka näyttää jotenkin todella tummalta, että tuossa ekassa kuvassa on sävyltään varmaan lähimpänä totuutta... 

25. elokuuta 2010

Syksyä




Ihanaa!! Syksy on tuloillaan. Vuoden parasta aikaa! Uuden alkua, ilman kirpeyttä, syyssateita, kaunista luontoa.. Näitä ainakin minulle syksy merkitsee. Pienenä vuosi aina vaihtui syksyllä, kun mentiin uudelle luokalle. Sai uusia vaatteita kouluun, uuden koululaukun ja muuta kivaa. Alkoi mahdollisesti uudet harrastukset, tuli kenties uusia kavereita. 

Kai vielä nykyisinkin jotenkin koen syksyn olevan uuden alkua. Ainakin enemmän se tuntuu "uudelta vuodelta" kuin tammikuu. Olen hyvin pitkälti vuodenaika sisustaja. Kodin tekstiilit ja koriste-esineet ym. vaihtuvat useasti vuodessa (löytyy kesä-, syys-, joulu-, ja "väliaika" verhoja, mattoja, pöytäliinoja...). Nyt kun syksy saapuu, kotoa löytyy enemmän tummia sävyjä. Tuikkulyhdyt pääsivät esille, kynttilät pöydille, musta kuvioiset verhot ikkunaan. Sohvalle vaihtui punainen päällinen (on ihanaa kun sohvan väriä saa hetkessä vaihdettu punaiseksi tai valkoiseksi) ja mustat sohvatyynyt hakeutuivat kellarikomerosta päivänvaloon. Myös vaatehuoneen nojatuoli sai paikkansa olohuoneessa. Sohvasta en valitettavasti saanut kuvaa, se kun on täynnä kirpputorille lähteviä tavaroita...



Ajattelin uudistaa myös ruokapöytääni. Seikkailin K-raudassa ja löysin etsimäni. Huonekalumaalia (täyskiiltävä) ja pensseli tottakai. Kuvassa purkin alla oleva pöytä muuttaa siis ilmettään, enimmäkseen käytännön takia. Tuota pöytää ei nimittäin ole mitenkään käsitelty, joten se imaisee jokaisen pisaran itseensä paremmin kuin yksikään pesusieni. Jotta se olisi helppo pitää puhtaana, se maalataan. Eikä se tuon värisenä oikein sovi keittiööni. Katsotaan mitä tulee, kun tytöt pääsee asialle... ;)

21. elokuuta 2010

Särkyvää jäätä jalkojeni alla,
on tämä polku kai tulesta tehty

Tahtoisin kiinni köyden päästä
jonka toista päätä sinä pitelet

Kunpa osaisin lukea sinua
mutta olet lukittu paremmin kuin salaisinkaan päiväkirja

Istun halkeilevalle jäälle
yritän onkia oikeaa avainta
saadakseni sinusta selville edes muutaman tavun

Kutistemuovi


Serkku puhui kesällä, että oli kokeillut kutistemuovia. Se kuulosti jännältä, joten marssin askartelukauppaan ja siellähän se muovi minua odotteli! 

Kutistemuovi on piirtoheitinkalvon näköinen läpyskä, toiselta puolelta karkea ja toiselta liukas. Karhealle puolelle voi piirtää ja värittää kuvan, jonka jälkeen se leikataan irti. Kuviosta kannattaa tehdä suhteellisen iso, sillä muovi kutistuu uunissa lähes puolellea (ellei ylikin). Värittämiseen voi käyttää mitä haluaa: puuvärejä, tusseja, liituja... Suositeltavaa on, että värit eivät olisi vesiliukoisia. Itselläni värit ainakin tarttui paistamisen jälkeen vielä sormiin, joten lakkasin ne spray-lakalla. 

Piirretyt ja leikatut kuvat siis uunipellille leivinpaperin päälle ja uuni lämpenemään 120-130 asteeseen. Kun uuni on kuuma, kuvia paistetaan uunin keskitasolla muutama minuutti. Uunin luukusta kannattaa kyttäillä sisään, sillä paistuminen ei kauaa kestä. Paistuessaan muovi kupruilee ja kutistuu. Työ on valmis kun kuviot palautuvat alkuperäiseen muotoonsa. Ota ulos uunista, ja anna jäähtyä. Halutessa voi lakata työt tavallisella tai koholakalla. 

Itse tein nappeja, koruja ja kirjanmerkkejä. Täytyy vielä metsästää jostain korviskoukkuja ja jotain kivaa nauhaa kaulakoruihin. Reiät kannattaa tehdä ennen paistamista paperi rei'ittimellä. 

18. elokuuta 2010

Huomion herättäjä


Tällaiset kynnet tuli viime viikon lopulla väkerrettyä. En kovin tarkasti ehtinyt palloja tehdä, mutta on ne kaukaa ihan kivan näköiset. Omasta mielestäni nämä ei ole mitenkään erityiset, mutta kaupungilla viikon sisällä on tullut tuntemattomat jo kahdesti kynsiäni kehumaan :D Ja kyselivät miten ja missä nuo on tehty, ja kun kerroin, että itse olen tehnyt, niin johan loksahti suut auki... :D