Joululahjasushi

Ostin miehelle joululahjaksi tuollaiset sushiastiat ja sellaisen paketin, joka sisälsi sushiriisiä, levämattoja, yms. Paketin lisäksi tarvittiin siis vain kalaa ja kasviksia. Eilen illalla päädyimme susheja rullailemaan ja taas kerran, ne olivat mielettömän hyviä, niitä vain oli vähän liikaa kahdelle hengelle. Tulipahan ainakin syötyä sushia sen verran, ettei hetkeen tarvitse siitä haaveilla! :)

Rakkauspaisti

Lauantaipäivän iloksi päätimme tehdä hyvää ruokaa ja niinhän me teimmekin. Kaikki ei ehkä mennyt aivan putkeen, mutta saimme syödäksemme, ja eikös se ole pääasia :)

Päädyimme siis tekemään paahtopaistia, juuressipsejä ja punaviinikastiketta. Tämä oli ensimmäinen yhteinen paistimme, joten nimesimme sen rakkauspaistiksi ^^ Kauppa ei kuitenkaan suostunut tarjoamaan meille paahtopaistia, joten mukaan lähti naudan sisäpaisti. Paistoimme uunin kestävällä paistinpannulla pinnat kiinni, maustoimme suolalla ja mustapippurilla, asensimme paistomittarin lihan kylkeen ja heitimme paistimöhkäleen uuniin. Nam, tuoksu oli hyvä ja kaikki oli hallinnassa.

Keittiön yläkaapista kaivoimme esiin mandoliinin, vaikka itse olinkin sitä mieltä, että Kenwood olisi siivuttanut juurekset nopeammin ja vähemmällä vaivalla. Annoin kuitenkin periksi ja hän sai siivuttaa perunat, bataatin, lantun ja palsternakan omalla mandoliinillaan. Eripaksuiset ja muotoiset juuressiivut odottelivat uuniin pääsyä viileässä vedessä, etteivät täysin tummuisi.

Kohta jo paistomittari piippaili ja kertoi meille, että lihan sisälämpö olisi nyt 57 astetta. Otimme sen ulos uunista ja käärimme folioon vetäytymään.

Lihan vetäytyessä juuressiivut leviteltiin pellille, pyöriteltiin niihin öljyä ja mausteita. Uunipellin yhteen kulmaan laitettiin paahtumaan myös puoliksi leikattuja valkosipuleja.

Paistinpannulla oli lihan hyvät maut ja mausteita valmiina, niin teimme tietenkin kastikkeen suoraan pannulle. Tässä kohtaa meinasi tulla pientä sanaharkkaa, sillä kummallakin oli melko erilaiset näkemykset kyseisen kastikkeen valmistamisesta. Loppujen lopuksi kastikkeesta ei meinannut tulla mitään, mutta onneksi saimme sen kermalla pelastettua. Näin siitä tuli siis kermainen punaviinikastike.

Juureksia käänneltiin uunissa, ja samalla todettiin, että eihän niistäkään tule mitään. Ne eivät paahtuneet ollenkaan rapeiksi vaan kypsyivät pehmeäksi mössöksi. Valkosipulitkin melkein kärähtivät. Tässä vaiheessa kastikkeesta jäänyttä punaviiniä vähän maisteltiin ja keksittiin juureksille seuraava suunnitelma. Veteen oli jäänyt osa juureksista, joten teimme sen mitä olisi pitänyt alunperinkin tehdä; kuivasimme ne keittiöpyyhkellä ennen paistamista, jotta niillä olisi edes pieni mahdollisuus rapeutua. Lisäksi paistoimme ne nyt paistinpannulla, jotta saisimme mahdollisimman pian murkinaa nenän eteen.

Kaiken tämän jälkeen saimme kuin saimmekin annokset lautaselle ja vieläpä ihan hyvät sellaiset. Mielestäni parasta oli tuo liha ja paahdetut valkosipulit. Juuressipsit eivät tämänkään yrityksen jälkeen olleet kovin rapeita, mutta ihan maukkaita silti. 

Ja tähän loppuun vielä kuva keittiöstä kaiken tämän jälkeen... Kuin ihmeen kaupalla sekin tuli siitä siivottua ja loppuilta oli ihan mukava. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että seuraavan rakkauspaistin tekee meistä jompi kumpi, ei kumpikin :)

Pulled chicken

Kävin tänään haalimassa kaupasta läjäpäin kukkamultaa, sillä viherkasvit huutavat taas näin kevään tullen uutta multaa. Tarttuipa sillä reissulla vähän muutakin matkaan, joista mainittakoon nämä ihana kakkuvuoat. Nyt voin tehdä äidin synttäreille sydämen mallisen juustokakun ^^

Oli pakko ostaa myös tulppaaneja, kun olivat niin iloisen näköisiä. Tuossa juuri asettelin kolme kimppua erinäköisiin maljakoihin, joista söpöimmäksi tuli tämä pikkuinen maljakko :) Ihanan keväistä!

Kaupoilla ollessani oli mies tehnyt ruokaa, ja hyvää ruokaa olikin ^^ Lautaselta löytyi herkkusieniohrattoa, pulled chickeniä sekä aivan ihanaa romesco-kastiketta. Kaikkihan tietävät hitiksi nousseen pulled porkin eli riivityn, ylikypsän possun. Teimme saman version kanasta, ja se oli lähes yhtä maukasta. Romesco puolestaan käy niin kasvisten kanssa dippailtavaksi, paahtoleivän päälle kuin liha tai kanan seuralaiseksikin. Savuinen paprikan maku kävi hyvin yhteen miedosti savun makuisen barbeque-kastikkeen kanssa, jolla kana maustettiin. Ohratosta ei ikinä saa kovin esteettisen näköistä, joten tuo annoskin näyttää mössöltä mössön päällä. Ulkonäöstä riippumatta, suosittelen kokeilemaan!

Pulled chicken

kanan koipireisiä

vettä 

jokin maustekastike, esimerkiksi barbeque

Jos kanankoivet ovat marinoituja, huuhtele marinadi pois ja asettele koivet uunivuokaan.  Laita vettä niin, että kanat ovat puoliksi veden alla. Paista 175 asteessa n. 3 tuntia. Voit myös keittää koivet suuressa kattilassa. Kun liha irtoaa luista helposti, on kana tarpeeksi kypsää. 

Kun kanat ovat hieman jäähtyneitä, irroita nahka ja erottele lihat luista. Paista pannulla lihan pintaan hieman väriä ja mausta barbeque-kastikkeella. Pulled chickeniä voit käyttää myös esimerkiksi hampurilaisen täytteenä.

Romesco

1 prk paahdettua paprikaa

1 dl kokonaisia, kuorettomia manteleita

4-6 valkosipulin kynttä

3 siivua paahtoleipää

1 tl savupaprikajauhetta

0,5 tl cayennepippuria

1 rkl viinietikkaa

0,5 dl oliiviöljyä

1 tl suolaa

Laita uunippellille kuoritut valkosipulinkynnet, mantelit ja kuutioiksi leikatut leivät. Paahda 175 asteisessa uunissa kunnes leivät ovat rapeita ja valkosipuli pehmeitä. Anna jäähtyä. 

Kaada tehosekoittimeen paahdettu paprika (ei lientä), öljy sekä mausteet ja hienonna. Lisää joukkoon jäähtyneet mantelit, leivät ja valkosipulit. Sekoita täydellä teholla, kunnes massa on tasainen. Maista ja lisää halutessasi suolaa tai cayennepippuria. Säilyy tiiviissä kulhossa jääkaapissa n. viikon.

Herkkusieniohratto

2 dl ohrasuurimoita

1 sipuli

1 prk tuoreita herkkusieniä

1,5 l kanalientä

pippuria

(herne-maissi-paprika)

Paistamiseen voita

Laita ohrasuurimot kylmään veteen likoamaan pariksi tunniksi tai jopa vuorokaudeksi. Paloittele sipuli, valkosipuli ja herkkusienet. Paista sipuleita ja sieniä ennen kuin lisäät suurimot. Lisää kuumaa kanalientä desi kerrallaan niin, että ohra ehtii imeä nesteen itseensä. Tarkista aina välillä ohran kypsyys ja lisää lientää niin kauan kunnes ovat kypsiä. Lopuksi lisää joukkoon jotain mikä antaa väriä, vaikkapa pieneksi kuutioitua porkkanaa tai herne-maissi-paprikaa.

Puspus

Yksi askarteluprojekti on taas puolitiessä, mutta en voi siitä vielä tämän enempää paljastaa. Harmittaa, kun tämä blogi on jäänyt pahasti alakynteen, kun kaikki ajatukset tuntuvat keskittyvän häihin ja sen takia hääblogikin on enemmän työn alla. Sinnekin tulossa uusia tuulia, mutta siitä lisää myöhemmin :)

Ystävänpäiväkuulumisia ajattelin tänne kirjoitella :) Kävimme miehen kanssa keilaamassa ja ulkona syömässä. Ensimmäisellä kierroksella keilapalloni pyöri paremmin, mutta toisella kierroksella sainkin kokea murskatappion.

Ystävänpäivälahjaksi ostin miehelle maidon vaahdottimen, hän kun tykkää kaikista keittiöön liittyvistä, ei-niin-tarpeellisista hifistelyjututista. Aamulla sitä jo espresson kanssa kokeilimme, mutta pitäisi vielä vain opetella kuvioimaan kahvin pinta. Sitten voisi tehdä toiselle suloisia sydänkahveja aamuisin :) Itse sain ihania ruusuja ja kotona herkuttelimme vielä Arnoldsin donitseilla. Mahtava päivä parhaan ystävän/puolison kanssa! :) Puspus!

Hiekkapaperi; osat 1, 2 ja 3

Olen monta, monta vuotta sitten krakleerannut itselleni tuollaisen talouspaperitelineen. Se sopi silloin punaiseen keittiööni. Muutettuamme yhteiseen kotiin on tuo väri häirinnyt minua alusta alkaen. Tällä hetkellä keittiöstä ei löydy juuri mitään punaista, jos joulua ei lasketa. Oli siis aika päivittää teline uuden kodin väreihin.

Viime viikon alussa otin hiekkapaperin esille ja annoin punaiselle maalille kyytiä. Ajatuksenani oli krakleerata tuo kaveri uudelleen, niin että alla olisi kullan sävyä ja päällä valkoista. Siitä olisi tullut hillitty, mutta kuitenkin jotain muuta kuin pelkkä valkoinen.

Eipä mennyt niin kuin suunnittelin. Ehkä olisi pitänyt kraleerata hieman useammin, sillä tein kaiken aivan väärin! Laitoin lakan viimeisen maalikerroksen päälle, vaikka se olisi pitänyt laittaa niiden väliin. Hauskinta tässä oli se, että olen jos jonkinnäköistä rasiaa ja tarjotinta krakleerannut, joten ei voi sanoa, että olisi aloittelijan virhe. Noh, eihän siinä muuta kuin hiekkapaeri taas esiin.

Sitten seuraava yritys, ja tein kaiken aivan niinkuin pitikin. Mutta se ei vain toimnut. Lakka teki muutaman särön sinne tänne, ja lopputulos oli kutakuinkin melkoisen ruma. Arvaat varmaa mitä sitten tapahtui. Kyllä, hiekkapaperi riensi kehiin.

Viikon kun olen tapellut kyseisen asian kanssa, en enää jaksanut. Lopputulos on niin tylsä, etten viitsinyt edes kuvaa ottaa.

Keittiössämme on nyt valkoinen talouspaperiteline.

Mummon Ankan omenapiirakka

Tänään olisi tarkoitus mennä miehen porukoille syömään, ja lupasin tehdä jälkiruoan. Siellä on ilmeisesti tarjoolla kokonainen, täytetty kalkkuna ja halusin tähän samaan teemaan sopivan leivonnaisen. Päädyin pyöräyttämään amerikkalaisen apple pien eli samanlaisen piirakan kun Mummo Ankka aina valmistaa. Siitä tuli erittäin suloinen, mutta makua en voi vielä kommentoida, kun vasta illalla pääsen tähän käsiksi :)

Ettei tämä blogi muuttisi ihan pelkäksi ruokablogiksi, niin voin luvata, että alkuviikolla tulee juttua uusimmasta askarteluprojektistani. Olisin kirjoittanut siitä jo, mutta kaikki ei mennyt aivan niin kuin suunnittelin... :)

Mummo Ankan omenapiiras

Taikina:

4 dl vehnäjauhoja  
2 rkl sokeria  
150 g voita½ dl kylmää vettä  

Täyte:

1 kg vihreitä omenoita  
½ dl sitruunan mehua 
1½ dl sokeria  
1½ rkl vehnäjauhoja  
1½ tl kanelia  
1 tl vaniliinisokeria  
 25 g voita

Mittaa jauhot, sokeri ja voi kulhoon. Nypi ryynimäiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan levätä jääkaapissa täytteen valmistamisen ajan. Kuori omenat ja poista siemenkodat. Kuutioi ja mausta sitruunan mehulla. Sekoita sokeri, jauhot, kaneli ja vanilliinisokeri keskenään. Sekoita seos omenoiden joukkoon. Kauli taikinasta kaksi pyöreää levyä, niin että ne ovat hieman isompia kuin vuoka. Nosta toinen taikinalevy kaulimen avulla vuokaan. Älä painele taikinaa tiukasti kiinni reunoihin. Levitä täyte vuokaan ja leikkaa päälle muutama voinokare. Nosta toinen taikinalevy kanneksi. Käännä kansilevyn reuna pohjalevyn ja piirakkavuoan reunojen väliin, jolloin reunasta tulee tasainen. Vedä terävällä puukolla pintaan "kukkakuvio" tai pistele haarukalla. Paista 200 asteisen uunin alimmalla tasolla noin 35 minuuttia. Tarjoa vaniljajäätelön kera. 

Lindströmin pihvit

 

Tänään tein ihan perus kotiruokaa, vaikkakin kokeilin jotain uutta. Tein nimittäin linströmin pihvejä, joista tulikin todella maukkaita. Sellainen pieni vinkki, että punajuuri kannattaa todellakin raastaa, jotta liiallisen nesteen saa valutettua pois. Itse ajattelin, että kyllähän sen saa veitsellä hakattua pieneksi, mutta sitten se ajatus hieman kostautui. Taikina oli hivenen löysää, mutta ei se menoa haitannut! :)

Lindströmin pihvit

600 g jauhelihaa
1 prk kermaviiliä
1 dl korppujauhoja
3 munaa
1 sipuli
3-4 etikkapunajuurta
suolaa, pippuria

Sekoita korppujauhot kermaviiliin ja anna turvota. Leikkaa ja kuullota sipuli. Raasta punajuuri ja sekoita kaikki aineet kermaviiliseokseen. Mausta hyvin ja paista.