16. kesäkuuta 2013

Kihlajaiskahvit


Eilen vietimme kihlajaisiamme. Paikalle tuli kymmenen henkeä, ja halusin tottakai tehdä maukasta syötävää. Vanhempani tulivat pitkän matkan päästä, niin ajattelin tehdä myös suolaista syötävää. Niinpä tein feta-paprikapiirkan, lohipiirakan, salaatteja, sydänpikkuleipiä sekä mansikkajuustokakun. Juotavaksi tein sitruunajääteetä ja titenkin kahvia tarjottiin.






Lohipiirakan tein samalla pohjalla kuin tuon fetapiirakankin, mutta täytteeseen laitoin...

500 g lohikuutioita
4 dl kermaviiliä
3 munaa
kuivattua tilliä
viherpippuria
suolaa
sitruunanmehua

Kaikki vain sekaisin ja paistetun pohjan päälle, kypsennä 175 asteessa n. 20 minuuttia



Kakusta halusin kaksikerroksisen, niin ostin toisen pienemmän irtopohjavuoan johon laitoin pelkkää täytettä. Sitten vain kumosin sen toisen kakun päälle, niin se näytti sellaiselta kerroskakulta :)

Mansikkajuustokakku 

Pohja:

1 muna
3/4 dl sokeria
100g margariinia
1½ dl vehnäjauhoja
½ dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
½ dl mansikoiden mehua

Täyte:

15 liivatetta
600 g tuorejuustoa
300 g rahkaa
3 dl kuohukermaa
2 pss pakastemansikoita
2 tl vaniljasokeria
2½ dl sokeria
3/4 dl vettä

Sulata mansikat, mittaa taikinaa varten 1/2 dl mansikoiden mehua. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata rasva. Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Lisää jauhoseos, sulatettu rasva ja mehu vuorotellen taikinaan ja sekoita taikina tasaiseksi. Pingota irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Levitä taikina vuokaan tasaiseksi kerrokseksi. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia. Jätä pohja jäähtymään vuokaan.

Laita liivatteet kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää joukkoon rahka, tuorejuusto, sokeri sekä sulatetut mansikat. Lämmitä vesi ja sekoita liivatteet siihen. Kaada liivatevesi seokseen ohuena nauhana kokoajan sekoittaen. Kaada vuokiin ja anna olla jääkaapissa yön yli. Irrota kakut ja aseta tarjolle päällekäin. Koristele.

12. kesäkuuta 2013

Sydänpikkuleivät

Lauantaina olisi tarkotus viettää kihlajaisiamme perhepiirissä. Kahvittelu olisi tarkoitus hoitaa ihanassa Auroran puistossa, joten täytyy toivoa ettei taivaalta tipu vettä. Tein vaaleita sydänpikkuleipiä, jotka täytin vadelmamarmeladilla ja koristelin tomusokerikuorrutteella :)



Pikkuleivät

250 g voita
 3 dl sokeria
 3 kananmunaa
 8 dl vehnäjauhoja
½ tl soodaa
½ tl leivinjauhetta
1 ½ tl vaniljasokeria

 Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmunat yksitellen sähkövatkaimella vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Anna taikinan levätä jääkaapissa kelmutettuna mielellään seuraavaan päivään. Ota taikinasta pieni pala ja anna loppu olla jääkaapissa, jottei se pehmene. Kaulitse ohuehkoksi levyksi käyttäen apuna hiukan vehnäjauhoja. Ota muotilla taikinasta pikkuleipiä ja laita ne pellille leivinpaperin päälle. Paista 175 asteessa 7-12 minuuttia. Tarkkaile paistoaikaa, nämä palavat helposti. Anna hieman jäähtyä, täytä ja koristele.



6. kesäkuuta 2013

Äidin kasvimaalta


Viikonloppuna piipahdin kotipuolessa ja äidin kasvimaalta sain mukaani melkoisen kasan raparperia. Ensimmäiseksi keittelin siitä reilun kuusi litraa mehua, sitten tein mansikka-raparperipiirakan ja loput laitoin pakastimeen. Sieltä on sitten kiva kaivaa raparperia piirakkaan tai kiisseliin kun varsinainen sesonki on jo ohi.

Mehusta tuli jälleen kerran ihanan raikasta :) Laitoin mukaan mansikoita, sitruunaa ja kanelia. Ihanaa kesäjuomaa, ja heti pullotuksen jälkeen sitä piti lähteä rannalle nautiskelmaan. Iltasella vielä kun pyöräytin tuon piirakan, niin mies lähti kaupasta hakemaan piirakan kaveriksi vaniljajäätelöä. Kun avasin kylmälaukun, oli tuo ihanuus ostanut minulle lempisuklaapatukkani joka möllötteli kassissa päällimmäisenä. Voiko enää olla mitään söpömpää ^^ Pieni teko, mutta niin piristävää :)

Raparperimehu

6 l vettä
n. 2 kg raparperia
2 pss pakastemansikoita
4 dl sokeria
4 dl fariinisokeria
2 sitruunaa
2 kanelitankoa

Kuri ja paloittele raparperit. Viipaloi sitruunat. Laita kaikki kattilaan, keitä hiljalleen reilu 20 minuuttia ja anna maustua viileässä yön yli. Siivilöi ja pullota seuraavana päivänä. 

5. kesäkuuta 2013

Myskikurpitsakeitto

Eilen keittiössäni nähtiin aivan uusi tuttavuus nimittäin myskikurpitsa. Monet kyselivät, että mikä ihmeen myskikurpitsa. Myskikurpitsassa (butternut squah) on runsaasti eri vitamiineja, magneesiumia, kuituja sekä kaliumia. Sen maku on makea ja pehmeä, ja se on paras valmistaa uunissa paahtamalla. Paahtamisen jälkeen siitä voi tehdä keittoa, sosetta gluteenittomiin leivonnaisiin tai lettuihin, lohkoja lisukkeeksi ruoan kanssa tai kurpitsaa voi lisätä vaikkapa risoton joukkoon. Itse en ole aiemmin tätä kyseistä herkkua valmistanut, mutta tuossa talvella sain anopilla maistaa. Ihastuin ja päätin kokeilla. Ja nyt vihdoin kokeilin! :) 

En oikein tiennyt kuinka myskikurpitsaa tulisi maustaa tai että laittaisinko keiton joukkoon myös perunaa ja porkkanaa. Olin kuitenkin ostanut kaksi keskikokoista kurpitsaa, niin ajattelin niistä riittävän parin päivän keittoon. Mausteina käytin suolaa ja currytahnaa, ja sehän sopi siihen ihan mainiosti; kun kurpitsa oli melko makeaa, niin currytahna toi siihen hieman sävyä. Lisäksi paahdoin valkosipulin kanssa vaaleasta leivästä kuutioita keiton päälle. Aikas onnistunut kokonaisuus :)

Tiesittekö muuten, että kurpitsa on hedelmä?  


Myskikurpitsakeitto

1 iso tai 2 pienempää myskikurpitsaa
2 dl ruokakermaa
suolaa
1 tl currytanhaa

Lisäksi

paahdettuja leipäkuutioita

Halkaise kurpitsat pituussuunnassa ja koverra siemenet pois ruokalusikalla. Laita pinnalle öljyä sekä suolaa ja paahda kurpitsat kypsiksi uunissa. Koverra kypsät kurpitsat kattilaan, lisää kerma, mausteet ja soseuta sauvasekoittimella. Tarkista maku ja nauti!

2. kesäkuuta 2013

Kukkamekkokynnet



Eilen juhlittiin veljen avovaimon lakkiaisia, ja täytyi kehitellä kukkamekkoon sopivat kynnet. Näistä tuli ihanan pirtsakat ja kesäiset :)

29. toukokuuta 2013

Arvaa kenellä on piknik-kori!!!


Sain viikonloppuna miehen lupaileman synttärilahjan eli piknik-korin. Se on niin ihana etten kestä! :) Siinä on mukana ihan oikeat viinilasit, lautaset, aterimet sekä lautasliinat neljälle. Mukana tuli myös maahan levitettävä liina, pullonavaaja sekä pienet suola- ja pippurisirottimet. Niin söpö!! Olen aina haaveillut tällaisesta ^^ Hetihän sitä piti päästä testailemaan, ja eiliselle onneksi sattui aurinkoinen päivä. Keitin kotona kahvit termospullloon ja piknikeväät keräsimme mukaan Hakaniemen kauppahallista. Nautiskelimme erilaisia juustoja, kaloja, patonkia, croisantteja marmeladin kanssa sekä raparperileivoksia. Oli kyllä todella maukasta ja mukavaa, melkoisen kiva tapa viettää 10 kk päivää ^^

Viikonloppuna piipahdimme Kiasmaan ja Kiasman kaupasta löytyi tällainen hauska vieraskirja. Se on vähän kuin illallisten palautelomake, hauskoine kysymyksineen ja piirroksineen. Kirjassa kysytään esimerkiksi, että mikä elokuva kuvasti illallista tai mikä oli illan paras lausahdus. Siihen saa piirtää kuvan ateriasta, ja alapuolelle rastitetaan, että esittääkö kuva ateriaa ennen vai jälkeen syömisen. Ajattelimme, että tätä voi aina täytellä kun on jotain erityisempää tapahtumaa. Eilen illalla sitten aloitimme kirjasen ja arvioimme sinne piknikkimme. Ihan hyvin taisi mennä, kun loppuarvosanaksi kehkeytyi A- :)





23. toukokuuta 2013

Helsinki - Oulu - Kemi - Oulu - Helsinki

Istun tässä kotona ruokapöydän ääressä, juon kahvia ja selailen valokuvia. Samalla mietin, kuinka paljon elämää, naurua, onnen kyyneliä, ruokaa, kohtaamisia, ilon hetkiä, jäätelöpalloja ja kahvia voi mahtua neljään päivään. Matka on nyt takanapäin, mieli on rauhaisa ja onnellinen :)

Reissu alkoi lupaavasti, kun sunnuntaiaamuna lähdin ulos ovesta, ja kaikki matkatavarani lensivät alas etupihan rappusilta. Onneksi mikään ei hajonnut, paitsi yksi pillimehu. Juna lähti Helsingin rautatieasemalta kello 7.06 ja matkalipuissa luki, että matka kestäisi 7 tuntia ja 2 minuuttia. Oli siis reilusti aikaa syödä nuo vadelmamehun tuoksuiset, tahmeat eväsleivät. 

Matkan aikana ehdittiin pohtia mistä joidenkin kuntien nimet ovat peräisin, kuten vaikkapa Pännäinen tai Vihanti. Ehdittiin nukkua, tehdä ristikoita, nukkua vähän lisää ja lukea lehtiä. Kun juna viimein saapui Ouluun, oli siellä helle ja suuntasimme hotellin kautta torille. Oli kuin olisi tullut johonkin etelänlomalle, kun heti ensimmäisenä iltana onnistuin kärventämään olkapääni. Mutta kaikesta huolimatta Oulu oli yhtä ihana kuin aina ennenkin :)

Maanantaiaamuna heräsimme oven koputukseen, kun aamupala saapui huoneeseen. Oli syntymäpäiväni ja ajattelimme, ettei viitsi aamulla kiirehtiä hotellin alakertaan murkinoimaan. Niinpä nautiskelimme herkkuja sängyssä ja sain muutaman lahjankin; Jamie Oliverin keittokirjan sekä Kakkujen kuningattaret -reseptikirjan. Hehkutan aina Jamien ruokia ja olin tainnut muutamaan otteeseen tätä leivontakirjaakin kaupassa hypistellä... :) Rakkaalta olisi kuulemma vielä tuon Jamien kirjan lisäksi pitänyt tulla sellainen ihana piknik-kori, missä on kaikki lautaset yms. sisällä, mutta ilmeisesti sopivaa ei ollut vielä löytynyt. Saan sellaisen siis myöhemmin :)



Syntymäpäivälle ei ollut mitään suunniteltua ohjelmaa, paitsi että illalla ruokailisimme viikinkiravintola Haraldissa. Se on vaan niin kiva paikka; tunnelma on rento ja ruoka maukasta. Aamupalan jälkeen lähdimme kiertelemään kaupungille ja etsimään yhtä erityistä lukkoa. Tahdoimme kiinnittää Oulussa siltaan rakkauden lukon, mutta se ei meinannutkaan olla ihan niin yksinkertaista. Sopivaa lukkoa, jossa ei siis lukisi kissan kokoisilla kirjaimilla Abloy, sai etsiä melko kauan. Kun lukko viimein löytyi, ja saatiin se kaiverrettua, oli seuraava haaste löytää silta, jonka kaiteeseen lukko sopii. Viimeinen silta jonka löysimme oli sopiva, ja näin lukko saatiin siltaan ja aviamet heitettiin veteen. Jos joskus aiomme erota, täytyy avaimet ensin käydä sukeltamassa :) Illalla Haraldin jälkeen päädyimme vielä laulamaan karaokea, ja olin melko otettu, kun rakas sanoi, että lauloin kauniisti... ^^



Tiistaiaamuna aikataulu olikin vähän tiukempi, sillä kello 10 lähti kyyti kohti Kemiä. Ehdimme juuri ja juuri nautiskella hotelliaamiaisen, ja sitten puolitoista tuntisen matkan ajan olikin hyvä vielä vähän nukkua :) Oli jännää lähteä vielä pohjoisempaan päin, kun en ole ikinä niin ylhäällä käynyt. Kemiin reissasimme päiväksi tapaamaan miehen sukulaisia, joita hän ei ole nähnyt moneen, moneen vuoteen. Tapasimme hänen tätinsä, serkkunsa ja mummunsa. Oli kyllä niin hellyyttävä nähdä, kuinka tuo mummu vain tarttui halaamaan Villeä ja kuinka mummun silmät loistivat koko vierailumme ajan :) Kuuntelin ilolla monta tuntia mummun tarinointia Villen lapsuudesta. Ihania ihmisiä ja kohtaamisia, toivottavasti tapaan tämän mummun vielä joskus uudestaan :)

Keskiviikkona jo sitten lähtikin juna kohti kotia... Onneksi siinä oli vielä muutamia tunteja aikaa kierrellä kaupunkia, syödä lounasta ja nauttia säästä. Oulussa on hieno kauppahalli ja muutamana päivänä ratkaisimmekin lounasongelman hallin avulla. Kokosimme sieltä mukaamme mitä mieli teki; juustoja, rieskaa, kalaa...kaikkea mikä oli heti syötävää. Sitten vain istahdimme torikahvilaan, otimme siitä kahvit, kaivoimme eväät esiin ja nautimme auringosta. Se oli hauskaa :)

Kaikenkaikkiaan tämä reissu oli aivan mahtava. Oli ihana päästä yhdessä miehen kanssa reissuun, pöhköillä kaikennäköistä ja tavata hänenkin sukulaisiaan. Kun juna saapui eilen illalla Helsinkiin, oli ilma sateinen ja harmaa. Eipä siinä auttanut kuin laittaa huppu päähän ja selvittää tie kotiin. Aika suoraan menin eteisestä sänkyyn, unta ei tarvinnut kauaa odotella. Mikä mahtaa olla seuraava yhteinen matkamme...kenties häämatka? ^^