Siinä se nyt sitten on. Minun kirjani, esikoisrunoteokseni Jotain kaunista on särkynyt :) Eilen juhlittiin kirjanjulkkareiden merkeissä ja oli todella kiva nähdä kuinka moni kutsutuista saapui paikalle. Tämä kirja on itselleni kovin tärkeä, olen haaveillut tästä hetkestä vuosia ja viimein tämä kaikki toteutui.
Ja sai sitä jo vähän maistaa "kirjailin elämää", kun ihmisiä oli ihan jonoksi asti, ja kirjoittelin omistuskirjoituksia ja nimmareita. Jännää, että ihmiset olivat niin innoissaan :) Tottakai se vähän pelotti, että kuinka kirjani otetaan vastaan. En toki ole kirjasta vielä mitään varsinaista kritiikkiä tai arvostelua saanut, mutta nautitaan nyt tästä kun kaikki vain kehuvat :) Ja onhan tämä hieno suoritus, ei kaikki julkaise elämänsä aikana yhtäkään kirjaa.
Julhat pidettiin yhdessä tutussa toimistotilassa Helsingin keskustassa. Oli kätevää kun sain tilan ilmaiseksi, niin pystyin panostamaan tarjottaviin. En ole ennen emännöinyt yksin 30 hengen juhlia, mutta yllättävän hyvinhän se meni. Vähän kyllä stressailin ja nyt särkee pää kun stressi helpottaa, mutta oli se silti hienoa tehdä kaikki itse. En siis käyttänyt mitään pitopalvelua, vaan muutaman apukäden voimin kahvipöydän tarjottavat väkerreltiin kasaan. Ideana oli hieman tällainen cocktailtyyppinen tilaisuus, eli istumapaikkoja ei ollut ja näin ollen kaiken tarjottavan piti olla kätevästi kädestä syötävää.
Tila kun oli toimiston kokoushuone, niin koristelussa sai käyttää hieman mielikuvitusta. Päädyin yksinkertaiseen linjaa ja hommasin pitkiä, valkoisia pöytäliinoja ja pöydille tein asetelmia ruusuista. Kukan valinta oli helppo, sillä kirjan kansikuvassa on punainen ruusu, niin jatkoin sillä teemalla. Osa ruusuista meni ihan vain maljakkoon, ja osa meni pieniin juomalaseihin tai kelluvien kynttilöiden kanssa lasimaljaan.
Tarjolla oli lohitartarleipiä, kinkkuleipiä, tiramisua, rahka-marjamaljoja, browniepaloja sekä suklaakuorrutettuja taateleita :) Kaikki maistui vieraille, mutta ehdottomasti eniten kehuja sai nuo lohitartarleivät. Myös tiramisusta pidettiin, ja täytyy kyllä myöntää, että otin tässä kohtaa melkoisen riskin, sillä en ollut ikinä ennen tehnyt kyseistä herkkua. Lisäksi oli kahvia ja teetä, ja tietenkin kuovuviiniä :)
Kaikenkaikkiaan onnistunut tilaisuus :) Nyt on pää niin tyhjä, että jatkan myöhemmin ja kirjoittelen tänne itse kirjasta sitten joskus toiste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti