23. huhtikuuta 2013

Jotain kaunista on särkynyt

Olen ihan pikkutytöstä asti lorutellut kaikennäköistä, ja jo ala-asteella raapustin riimejä kaikkiin vihkoihini. Suurinpana kipinän iskijänä koen kyllä edelleen ne monen monet hetket papan kanssa, kun hän kertoi erästä Hyvää huomenta punahilkka -runoa ja kun minäkin opin sen, lausuimme sitä yhdessä; eri äänenpainoilla ja tunteella, tottakai. 

Vähitelleen riimit jäivät ja runoihin alkoi kätkeytyä tunteita ja tarinoita. Runoista tuli itselleni väylä purkaa sisintäni, kertoa sanoin kaikki mahdollinen. En kuitenkaan moniin vuosiin näyttänyt kenellekään kirjoituksiani, eipä moni tainnut edes tietää, että kirjoitan. Vasta pari vuotta sitten annoin runoni läheisteni tietouteen, kun tein seinäkalenterin, jossa oli ottamiani valokuvia ja runojani. 

Haave omasta kirjasta on ollut olemassa kauan, en vain ikinä uskonut kenenkään kiinnostuvan runoistani. Viime syksynä kun tällaista mahdollisuutta tarjottiin, pohdin asiaa pitkään. Vaati rohkeutta saattaa nämä tekstit ihmisten huulille. Mietin, miten läheiset suhtautuvat melko melankolisiin ja surullisiin runoihini, joissa toivon pilkahdusta saa odottaa lähes kirjan viime sivuille asti. Nyt ihmiset näkevät sen kaiken mitä olen mieleeni kätkenyt. 


Kirjassa on  100 sivua, mutta kuitenkin vain 50 runoa. Tahdoin, että runo on aina vain aukeaman oikenpuoleisella sivulla, jotta sisältö pysyy rauhallisena ja lukija voi rauhassa keskittyä aina yhteen runoon kerrallaan. Kannen kuvituksesta vastasi ystäväni, joka mielestäni onnistui kirjan tunnelman tavoittelussa hyvin. Kirjan nimi on ollut itselläni tiedossa jo muutaman vuoden; eräänä iltana luin silloisia runojani ja tuo lause vain hyppäsi silmilleni.

Jotain kaunista on särkynyt on eräänlainen kasvutarina, kertomus nuoruuden kipuilusta, kasvamisesta, toivon löytämisestä ja sen menettämisestä. Siinä on kysymyksiä luovuttamisen kynnykseltä, itsensä löytämistä, rakkauden paloa ja ikävää. Runoja epätoivon hetkiltä ja matkalta kohti parempaa huomista. Ei siis mikään ilon ja valon kirja, mutta totuudenmukainen tarina siitä, miten minä maailman näen ja koen. Ja nyt tahdon jakaa tämän kaikille, jotta muut voivat löytää itsensä runoista niin kuin minä olen löytänyt.




Ja kenellepä muulle olisin esikoisteokseni omistanut, kuin tulevalle aviomiehelleni. Hän oli tukenani tässä projektissa ja kannusti hakemaan apurahaa kirjan painokustannuksiin. Hän uskoi minuun ja sai itseni uskomaan itseeni.


Kirja on ostettavissa minulta hintaan 20€/kpl (+ muutaman euron postituskulut). Mikäli haluat kirjan itsellesi, voit laittaa minulle sähköpostia (laurila.anna@gmail.com) tai viestiä naamakirjan puolella :)

2 kommenttia:

  1. Onnittelut julkaisun johdosta! Hienoa, että ajatukset ovat tulleet teoiksi. Runokokoelmasi vaikuttaa vahvalta, kuten henkilö tekstien takana. Tie nykyisyyteen ei varmasti ole ollut helppo, saati olo tuntunut aina vahvalta. Rakastavien ja voimaannuttavien läheisten merkitys korostuu entisestään. Teoksesi koskettaa monia, onnea vielä!

    VastaaPoista
  2. Onnittelut Anna, ilolla luin runoja. Karoliina (Reilu Rekrytointi)

    VastaaPoista