Köyhät ritarit

Viime viikon lopulla leivotusta pullapitkosta oli vielä muutama siivu jäljellä, niin ajattelin tehdä niistä köyhiä ritareita. Olen viimeksi joskus lapsena niitä syönyt, ja ihan hyvältähän ne maistui sekä helppo tehdä! Jos vain kotoa löytyy hieman kuivahtanutta pullaa, niin näin sen voi kätevästi käyttää viimeistä siivua myöden.

Köyhät ritarit

Pullansiivuja
Kananmunaa
Maitoa
(kanelia)

Sekoita munat ja maito, lisää kanelia mikäli haluat. Kieritä pullansiivut seoksessa ja paista pannulla. Tarjoile hillon kanssa. 

Los Angeles

 Tällaiset juhannuskynnet tuli väkerrettyä. Ensin oli ajatuksena tehdä punasen päälle valkoisia viivoja ja siihen liimailla timantteja, mutta tänään ei ollut niin hermorikas päivä. Helpompana vaihtoehtona valitsin kukkatarrat. Eli ensin kaksi kerrosta Mavalan lakkaa, sävy 74 Los Angeles. Sen jälkeen tarroja joka toiseen kynteen ja päälle kerros Rimmelin Lycra Pro -lakkaa.

Mahtipitko ja muita herkkuja

Tulipa kerrassaan leivottua tänään, huhuh! Juhannukseksi pullapitkoa, sämpylöitä hampurilaisiin, raparperipiirakkaa... Aurinko paahtoi ikkunasta sisälle, uuni kuumotti vielä lisää. Jauhoja siellä täällä ja ilmassa leijailee ihanat tuoksut. Palkitseva urakka, mikä onkaan parempaa kuin uunituore pulla? :-) Alla ohjeita ja kuvia, olkaatten hyvät. Mukavaa Juhannusta kaikille!

Pullataikina

2,5 dl maitoa
25 g hiivaa
1 muna
1/4 tl suolaa 
3/4 dl sokeria
1-3 tl kardemummaa
6-7 dl vehnäjauhoja
75 g margariinia

Voiteluun kananmunaa ja päälle raesokeria

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja sekoita joukkoon hiiva. Lisää muna ja mausteet, sekä suurin osa jauhoista. Sekoita ja lisää jauhoja kunnes taikina on sopivaa. Lopuksi lisää  huoneenlämpöinen margariini ja vaivaa taikinasta kiinteä möhkäle. Anna kohota lämpimässä kaksinkertaiseksi. Leivo pikkupullia tai pitko, ja paista uunissa 175 asteessa 8-15 min. Oma mahtipitkoni (halkaisija n. 20 cm :D) oli uunissa 25 minuuttia.

Raparperipiirakka

100 g margariinia
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 dl sokeria
1 muna

Päälle

Raparperia, marjoja, omenalohkoja yms.

Täyte

2dl kermaviili
1tl vaniljasokeria
1-2 tl kardemummaa
0,5 dl sokeria
1 muna

Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin. Toisessa kulhossa vatkaa sokeri ja margariini vaahdoksi. Sekoita joukkoon muna ja jauhoseos. Painele taikina piirakkavuokaan ja päälle raparperit ja oman maun mukaan voi ripotella sokeria. Sekoita täyte ja kaada piirakan päälle. Paista uunissa 175 asteessa 15-20 minuuttia. 

Sämpylätaikina (3 isoa hampurilaissämpylää)

2 dl maitoa
25 g hiivaa
3/4 tl suolaa 
0,5 tl sokeria
1-2 dl raastettua porkkanaa
2 dl hiivaleipäjauhoja
2-3 dl vehnäjauhoja
2 rkl öljyä

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja sekoita siihen hiiva. Lisää mausteet, porkkana, hiivaleipäjauhot sekä puolet venhäjauhoista. Sekoita ja lisää tarpeen mukaan vehnäjauhoja. Lopuksi öljy ja vaivaa tasaiseksi. Anna kohota, leivo kolme samankokoista sämpylää ja paista 175 asteessa 10-15 minuuttia. 

Tässä vielä kuva kukkakimpusta, jonka ostin juhannukseksi. Mukava piristys! :-)

Elämän parhaita paloja

Tänään sain leikekirja alkuun. Kannet sekä pari sivua. Albumin päällystin siis tuollaisella hyvin itseni näköisellä lahjapaperilla ja liimasin siihen joitain tekstejä, mitä lehdistä löytyi. Päälle tulee vielä kontaktimuovi, mutta odotan että menen kotiin heinäkuussa, niin äiti saa laittaa sen. Jos ei tulisi niin paljoa ilmakuplia eikä muutakaan harmillista.. Ja sitten tuohon reunaan tulee ehkäpä vielä narut, niin kirjan saa solmittua kiinni.

Alunperin piti tekemäni tuosta kannesta sellainen "tilkkutäkki", muutamaa erilaista paperia yhdisteltyinä. Mutta sitten kun tulikin vielä nuo tekstit, niin on kivempi ettei tausta ole niin elävä. Se olisi ollut liian sekava. Ja pidän tuosta "nimestä", minkä sain tuolle kirjaselle. Elämän parhaita paloja. Kuvaa hyvin sisältöä. 

Huomenna olisi tarkoitus tehdä kaverille kynnet. Hieman jänskättää, että miten onnistun, olen vain kerran ennen tehnyt toiselle kynsiä..  

Turkua ja keltaista pyykkiä

Perjantaina seikkailin päivän Turussa. Aamulla lähtö yhdeksän junalla ja illalla yhdentoista jälkeen juna oli takaisin helsingissä. Pitkä, mutta mukava päivä. Kun koko päivän menee kuin pieni pupu paikasta paikkaan, niin kyllä paljon ehtii nähdä ja tehdä. Tuntui kuin olisi ollut viikon reissussa! :-) Turussa tuli shoppailtua, syötyä ja valokuvailtua. Olisi vain ollut hieman nätinpi sää, niin olisi voinut olla enempi ulkosalla ja mennä vaikka lounasristeilylle tai jotain muuta.. 

Synttärilahjaksi sain vähän  rahaa isovanhemmilta, niin nekin tuli nyt käytettyä. Mukaan lähti kengät, koruteline ja tuollainen intialainen ovikello tai mikälie. Kengät löytyi DinSkosta, korukorkokenkä Stockmannilta ja Indiskasta tuo "ovikello". Siinä on siis päässä pieni kulkunen, joka kilisee kun sitä heiluttelee.
Ihastuin tuohon korutelineeseen heti sen nähtyäni. Se sopii kuin nyrkki silmään tuohon lipastolleni ja sain muutaman koruista esille. Kaulakoruille se on liian matala, mutta rannekoruille ja sormuksille juuri sopiva. Olen hieman etsiskellytkin tuollaista, mutten ole sopivaa nähnyt ennen.
Tuossa muutama päivä takaisin onnistuin värjäämään valkopyykkini keltaiseksi. Harmitti melkoisesti, sillä siinä meni lempi kesähameeni ja -housuni. Yritin tänään valkaista niitä kloriitilla, mutta tuloksetta.. Väri ei edes haalistunut, mitä ihmettelen syvästi, sillä onhan kloriitti melkoista myrkkyä..  Kyllä ketuttaa.  

Siirtokuvakynnet

Seikkailin joku ilta netissä ja löysin juttua siirtokuvakynsistä. Hämmästelin ja ihmettelin aikani, kunnes päätin, että tuotahan on pakko kokeilla.  Eli ideana on, että kuva tehdään erilliselle paperille, josta se liimataan kynteen. 

Tarvikkeet:

- leivinpaperia
- pinsetit
- lakkoja (värillisiä sekä kirkas)
- terävä kärkinen tikku tms.
- pienet sakset
- rasva 

Eli ensin leivinpaperille levitetään rasvaa, jotta kuva saadaan helpommin irti. Kokeilin myös foliolle, ei lähtenyt irti vaan kuva repeytyi. Käytin Bebanthen -voidetta, oli tarpeeksi rasvaista ja kuvat irtosi helposti. Rasvan jälkeen paperille levitetään pieniin "lätäköihin" kynsilakkoja ja niihin tehdään kuvioita terävällä tikulla. Kuvasta kannattaa tehdä mielummin vähän liian paksu kuin liian ohut, ensin reilusti yhtä väriä, jonka päälle tiputellaan toista ja kuvioidaan tikulla. Annetaan kuivua rauhassa, mielellään yön yli. Kuivuttaan irroitetaan varoen pinseteillä.

 

Kynnelle levitetään kirkasta lakkaa, ja siirtokuva asetetaan haluttuun kohtaan. Painellaan varoen, mutta tarkasti paikoilleen. Annetaan hetki olla, jonka jälkeen leikataan ylijäänyt osa pois kynnen reunaa pitkin. 

Päälle kirkasta lakkaa, jotta kuvio kiinnittyy hyvin. Siirtokuvaa on vaikea leikata supertarkasti kynnen reunaa pitkin, joten lopun voi taitella siististi kynnen reunan yli jollain taltalla kärjellä (itse käytin pinsettien toista päätä).

Ja valmis! Aikaa työskentelyyn kannattaa varata, kiirrellä ei tule tästä hommasta mitään. Ja toisen käden tehtyään, kannattaa antaa sen kuivua kunnolla, että kuvat on varmsti paikallaan eikä pääse liikuskelemaan enää. 

Tästä blogista taitaa tulla pian pelkkä kynsiblogi! :D No ei, kesällä vaan jaksaa tehdä kynsistä entistä nätimpiä, ja askartelut ja käsityöt jäävät vähemmälle. Tuo leikekirja -projekti on tuossa meneillään, katsotaan jos kesän aikana tulisi valmiiksi. Sopivaa puuhaa sädepäiville :) Yleensä muuten en itse pidä kynsistäni hirmu paljoa, vaan ne on aina mielestäni "ihan kivat" tai "ihan hienot", mutta näistä pidän. Toivottavasti pysyisivät kunnossa enemmän kuin pari päivää! :)

Vain muutama

Intouduin tänään järjestelemään kynsilakkoja, kuivuneita roskiin ja tietynväriset yhteen pussukkaan jne. Pitäisi kyllä olla joku työkalupakki tai vastaava, sen verran on noita kynsitarpeita kertynyt. Lakkoja löytyy yhteensä 24 kappaletta ja siihen vielä päälle kolme vai neljä kirkasta lakkaa, kynsiviiloja, koristeita... Tänään lakkavarasto taas kasvoi viidellä uudella lakalla, Seppälässä pyörähdin ja halpoja pikkulakkoja tarttui mukaan.  Ihanaa!! :) Voin ihan hyvin lähteä ulos ovesta ilman meikkiä, mutta kynnet on oltava tip top. Ja en siis käytä tekokynsiä, omani ovat senverran vahvat ja kasvavat nopeasti, niin ei tarvita "lisäkynsiä". Mutta nyt lähden tästä kokeilemaan uusia juttuja kynsille.. :)

Halipatsuippa!

Söin tuossa illalla vesimelonia, ja oli aivan pakko napsaista kuva. Kynnet sointuivat vesimeloniin niin mielettömän hyvin! :-) Löysin myös uuden tavan kynsien koristeluun. Aion testata sitä tuossa loppuviikolla, niin silloin tarkempaa ohjeistusta ja kuvia, mikäli se onnistuu :)

Olen tässä myös aloitellut leikekirjan/valokuva-albumin tekoa. Ideana olisi saada valokuvilla, lehtileikkeillä, kartongeilla yms. tavallisesta albumista hauska, oman näköinen paketti. Projekti vie varmasti aikaa, mutta sitähän minulla riittää. Valokuvia tänne ilmestyy, kun saan jotain aikaiseksi. Nyt olen vain haalinut lehtileikkeitä ja yrittänyt sommitella :)

Karamellikynnet

Tällaiset tuli tänään väkerreltyä. Pohjalla kaksi kerrosta valkoista lakkaa, vinottain Natural code -lakkoja. Pinkkejä pilkkuja rajalla ja päällä tottakai Rimmelin Lycra Pro -lakka. Natural coden vihreää (go crazy, nro 12) sai laittaa kaksi kerrosta, mutta keltaista (get color, nro 13) riitti yksi kerros. Kun tahdon kynsiini jotain tarkkaa, vaikka nuo pisteet, niin käytän apuna kuivunutta, ohut kärkistä tussia. 

Kesäistä & käytännöllistä

Tuli tänään kierreltyä vähän kaupungilla. Mukaan tarttui pari kesäistä paitaa, sekä tuo syötävän ihana mansikka keittiöpyyhe ja neljä tablettia ruokapöytään. Pyyhe ja tabletit löytyi Hemtexistä. Tabletit tulee ainakin tarpeeseen, ruokapöytäni on puuta, jota ei ole lakattu ja öljyäminenkin on jäänyt vähän vähälle...niin se mukavasti imaisee kaiken itseensä. Ja pyyhe oli vain niin kesäisen raikas, että se oli pakko ostaa.

Yllätin itseni vaateostoksieni kanssa, toinen ostamistani paidoista on nimittäin keltainen. Yleensä on vain mustaa, valkoista, violettia ja punasävyisiä. Niin ja näin kierrellessäni myös yhden aivan ihanan laukun, mutten ostanut sitä!! O.o 

Vaalea kullanruskea

Värjäilin tänään hiuksia. Kotona värjäilyyn on syynä on lähinnä hinta. Pitkille hiuksille kampaamossa värjäyttäminen on tuskaisen kallista puuhaa. Tällä kertaa värinä oli (epäilen että tämä oli sama sävy kuin viimeksi) Schwarzkopf Essential Color, vaalea kullanruskea (nro 245). Sävy on hyvin lähellä omaa hiusväriäni, mikä on tarkoituskin. Pyrin välttämään juurikasvun näkyvyyttä, sillä en voi värjätä kovinkaan usein. Päänahkani ei oikein väreistä pidä, ja  seuraavat päivät tulevat olemaan kaameita. Mutta silti aina kerta toisensa jälkeen sitä vaan tulee värjättyä! ;-)

Essential color värejä suosin myös siksi, että niissä on 0% ammoniakkia, mutta silti 100% kestävyys. 

Kuva ei ole paras mahdollinen, jostain syystä siinä latvat näyttävät kauhean tummilta. Onhan ne tummemmat kuin muu osa hiuksia, kun niissä on vanhoja värikerroksia vielä jäljellä, mutta kyllä tuo kuva silti vähän valehtelee. Huomenna vielä parturiin napsimaan otsatukka kuosiin ja kenties latvoistakin vähän lähtee. Sitten on tukka kesää ajatellen kuosissa! :-)

Kerrassaan vaaleanpunaista

Tänään tuli taas pitkästä aikaa into tehdä kynsiin jotain nättiä. Tulee aina kausia, jolloin ei jaksa kynsille tehdä mitään, tai korkeintaan jotain yksiväristä ja nopeaa. Yksivärisiä ja ranskalaista manikyyriä jaksan myös aina katsella pidempään, mutta erikoisuuksiin kyllästyn nopeasti ja pitää tehdä uudet. Nyt viikon pari oli jälleen vain peruslakkaus, helmiäisvalkoista, joka näytti kyllä enemmän kullan väriseltä kynsissä. Varsinkin auringossa. Mutta tänään jaksoi taas panostaa, niin tällaiset tuli. Katsotaan montako päivää menee näillä...

 

Alla siis kerros pinkkiä, ja sitten vinosti vedetty päälle kimaltelevaa Rimmel 60 seconds Vinyl Stars -lakkaa (sävy nro. 622 star kissed). Peukkuihin tuli kukkatarrat ja päälle Rimmel Lycra Pro-lakka. Tuo vaaleanpunainen Rimmelin lakka on jo vähän vanha ja sen vuoksi se oli aika kökköä. Tilanetta vähän pelasti loraus kynsilakanpoistoainetta kynsilakan sekaan, mutta täytynee kyllä heittää se roskiin. 

Eilen olin kaverin kanssa rannalla piknikillä, ja silmiini osui tuo sydämen muotoinen kivi. Otin sen mukaani, ja nyt se koristaa olohuoneen sivupöytää.

"Nikille jouluna 1955, Irjalta"

Tänään tuli kierreltyä yhdellä kirpputorilla, joka on kotini lähellä. En ollut ennen siellä käynyt, mutta kaveri suosittelin, niin käväisin. Ja hyvä niin, sieltä löytyi Eino Leinon kauneimmat runot hintaan 3,50€. Kirja on painettu vuonna 1954, ja se sisältää Leinon runoja vuosilta 1896-1925. Kirjan on aivan unelma löytö, Eino Leinon runot kiinnostavat minua. On myös ihanaa, kun kirja on vanha ja selvästi paljon ollut käytössä. Se tuo kirjaan on jotain taikaa, en osaa sitä selittää. Sisäkannessa on teksti "Nikille jouluna 1955, Irjalta"...kenties ollut jokin elämää suurempi rakkaustarina. En tiedä, mutta rakastan tätä kirjaa jo nyt, vaikka olen vasta ehtinyt vain selailemaan sitä. Lähdenpä tästä lukemaan...

Tahtoisin puhua,
mutten tiedä enää mistä aloittaa
Paljon tapahtunut,
liikaa
Puhuminen vain repisi haavat auki,
jättäisi tihkumaan verta,
tulehtumaan
Elossa vai kuollut,
en osaa sanoa,päättele itse